Pauli Pylkkö: Richard Wagner ajattelijana

Teos esittää kokonaistulkinnan Wagnerin musiikkidraamojen keskeisimmistä ajatusaiheista. Tulkinnan mukaan Wagner on antimodernisti ja luonnonmystikko, jonka suuria aiheita, pelastusta, nimettömyyttä, rakkautta ja tiedostamatonta, sitoo gnostinen näkemys ihmisen, Jumalan ja luonnon suhteista. Antimodernismi Wagnerin yhteydessä tarkoittaa sitä, että aatteellisen tai filosofisen ristiriidan kohdatessaan Wagner etsii ratkaisua palaamalla ristiriidan aiheuttaneiden ideoiden tai käsitteiden yhteiseen alkuperään. Usein tämä alkuperä on jossakin valistusliikettä ja modernia tekniikka-tiedettä edeltäneessä ajatusympäristössä. Tämä dialektiikka liittää Wagnerin työn Schellingiin, ja laajemminkin Wagnerin antimekanistinen luontokäsitys, esikäsitteellinen näkemys tiedostamattomasta ja luottamus kansan pilaantumattomiin luoviin voimavaroihin tekee Wagnerista saksalaisen varhaisromantiikan filosofisen lähisukulaisen. Kun hän sitten yrittää sulauttaa germaanista myyttiperinnettä kristilliseen, gnostinen asenne auttaa häntä rakentamaan sillan juutalaisuutta edeltäneestä etuaasialaisesta luonnonmystiikasta germaaniseen, ja näin hylkäämään kristillisyydestä ne piirteet, jotka eivät ole sovitettavissa alkuperäiseen eurooppalaiseen perinteeseen.